Arkeen paluu ottaa koville

Maanantait on kyllä mun mielestä pahimpia päiviä ikinä.

Viikonloppuisin on aina niin mukavaa kun äiti ja iskä on mun kans kotona, ja saa nukkua pitkään hätäilemättä. Sitte ku maanantai tulee niin johan ne taas lähtee aamusta liikenteeseen ja jättää mut yksin kotiin päiväksi.
Minä EN tykkää olla yksin kotona. Yleensä saankin matkata mukana melkeenpä minne vaan, mutta töihin mua ei kuulemma voi ottaa mukaan!? Sitä en kyllä ymmärrä..

Minusta on mukava aina kulkea porukoitten mukana.. Ja oonki kyllä nähny paljo paikkoja sen vuoksi. Sain olla kesällä jopa äitin ja iskän häissäki mukana! Ja sen jälkeen me lähettiin autolla reissuun, ja pääsin laivaanki! Käytiin Saksassa ja Hollannissa pääasiassa.. Ja kyllä siellä oli mukavaa! Minä ku tykkään autoilla niin ei ollu mitään onkelmia sen suhteen. Minä muuten kuulin ku äiti sano iskälle, että me lähdetään ens kesänä uudestaan.. En kyllä malttais oottaa sinne asti!

Kiekkokoira

Käytiin eilen iskän kans heitteleen kiekkoja tuossa kentällä. Tai iskähän niitä kiekkoja minulle heitteli ja minä juoksin perässä. Oli siellä äitiki mukana, mutta ei se äiti oikein osaa heittää kunnolla. Kyllä siellä kuuma tuli juostessa, ja olin ihan rapanenki koska siellä oli vielä aika märkää sateiden vuoksi. No, kyllä se rapakoiden vesi mukavasti viilensi kun siellä kävin räiskimässä vettä ympäriinsä. Uimaan kun ei enää pääse, niin täytyy tyytyä pulikoimaan noissa syyssateiden tuomissa rapakoissa. 

Sisälle lähdössä märkänä ja rapaisena.. Ja tietenkin kiekko suussa.

Kohta me lähdetään käymään mummolassa syömässä. Minäki varmaan saan osani makaroonilaatikosta ja lihamurekkeesta. Aina siellä jotaki herkkua saa. Sitä ennen otan pienet ennakoivat ruokalevot..

Unten mailla iskän paikalla.

Minä tykkään nukkua aina niin pitkään ku mahollista. Tänäki aamuna heräsin vasta kymmenen jälkeen ku äiti sano että nyt on aika lähtiä jo ulkona käymään. Mutta ei hätiä, jatkoin heti sisälle tultua nukkumista. 

Minä saan nukkua äitin ja iskän kans sängyssä jos haluan. Ja melkeenpä aina nukunki. Ja heti ku iskä lähtee aamulla töihin, minä meen sen paikalle nukkumaan. Monesti minusta on kiva oikein käpertyä peittojen väliin lämpimään. 

Viime päivät on ollu hieman tylsiä ku on ollu märät ilmat. Minä en tykkää nuista sade ilmoista ku kastuu ja tulee kylmä, ja turkkiki menee ihan kiharaksi. Sisällä tahtoo sitte aika mennä pitkäksi.. Välillä saanki äitin pahalle tuulelle kun yritän sen apuna tehä kaikkea. Äiti kyllä sanoo, että minä enemmänkin sotken entä olen apuna. Minusta on vaan niin mukava aina levitellä lelut ja luut ympäriinsä. Joskus minä kyllä laitan kuvan tänne mun leluista. Niitä on aika paljon.

On mukava käpertyä peittoon, kun ulkoa tulee sisälle.

Koska tänäänkin satelee vettä, ei varmaan mitään jännää oo tiedossa..

No terve vaan kaikille, minä oon Sepi.

Oon valkoinen kääpiösnautseri ja asustelen täällä Oulun seutuvilla. 

Oon syntyny 16.10.2010, joten mulla on kohta 1-vuotis synttärit.

 Minun perheeseen kuuluu minun lisäksi äiti ja iskä. 

Majava on yks mun lempileluista.

 Lempipuuhiini kuuluu vapaana juoksentelu, uiminen ja frisbee kiekkojen jahtaaminen. Meidän talon vieressä onkin tuommonen hyvä kenttä jossa iskä yleensä käy mulle kiekkoja heittämässä ja minä niitä sitten haen.

Minä oon kaikkiruokanen, ja tykkään paljon herkuista. Onneksi äiti aina ostaa mulle kaikennäkösiä herkkuluita ja herkkupaloja ku kaupassa käy. Joskus minä oon äitin mukana päässy käymään tuolla koirien kaupassa, ja sieltä sitte ite saan valita mitä mieli tekee. Saatanpa kiivetä vaikka keittiönpöydälleki jos sinne jollaki jotakin herkullista on päässy unohtumaan.

Pitkäkoipi.

 Tässä blogissa kirjoittelen ihan vaan minun elämästä, ja kaikesta hauskasta mitä satun puuhailemaan. Tässä oli vähän tuommosia aika pentukuvia nyt mukana, oon jo kasvanu paljo nuista ajoista. Laitan seuraavaksi uudempaa matskua kaikille ihailtavaksi.

Terveisin Sepi